Voi ny hiton hitto, miten Leijonien kävikään. Ei yhtään kivaa, ei todellakaan. Harmitti aivan ylimegaeriöveri paljon ja vielä sitäkin enemmän. En edes viitsi sanoa tuomaripelistä mitään sen enempää, piste. Onneksi harmitus ei kauaa kestänyt. Tänään en oikeastaan koko peliä enää edes ajatellut.
Muistan nuorena menettäneeni totaalisesti fiiliksen leijonien häviämisen takia. Mä ja mun lapsuuden ystävä oltiin kovia Leijonafaneja. Meillä oli kotibileet samana päivänä, kun Leijonien peli tuli. Leijonat hävisivät pelin ja me mökötettiin koko ilta. Istuttiin tyyliin sohvalla kädet ristissä naama peruslukemilla. Muut yrittävät piristää meitä mutta tuloksetta. Meitä otti niin nuppiin, ettei siinä tehnyt mieli pitää hauskaa muiden kanssa. Voi meitä pieniä.
Muistan myös joskus nuorena jopa itkeneeni Leijonien häviämisen vuoksi. Muistaakseni kyse oli tuolloin kultapelin häviöstä. Silloin harmitus oli jotain aivan mieletöntä. Pikku-Laura oli aivan rikki.
Monesti olen sammuttanut telkkarin kesken pelin, kun on alkanut ottaa niin mielettömästi päähän Leijonien peli. Olen myös joskus laittanut telkkarin kiinni, koska peli on ollut niin jännä, etten ole sitä pystyny katsomaan. Hyvä minä, oikein tosi kannattaja, hah. Mutta näistähän on nyt jo aikaa :D
Nykyään en ihan noin hömppä kannattaja ole, onneksi. Olishan se kultamitali kieltämättä ollut aika helmi asia tai edes mitali ylipäätään. Ensivuonna uusi yritys!
Hyvää viikonloppua!
- Laura
Muistan nuorena menettäneeni totaalisesti fiiliksen leijonien häviämisen takia. Mä ja mun lapsuuden ystävä oltiin kovia Leijonafaneja. Meillä oli kotibileet samana päivänä, kun Leijonien peli tuli. Leijonat hävisivät pelin ja me mökötettiin koko ilta. Istuttiin tyyliin sohvalla kädet ristissä naama peruslukemilla. Muut yrittävät piristää meitä mutta tuloksetta. Meitä otti niin nuppiin, ettei siinä tehnyt mieli pitää hauskaa muiden kanssa. Voi meitä pieniä.
Muistan myös joskus nuorena jopa itkeneeni Leijonien häviämisen vuoksi. Muistaakseni kyse oli tuolloin kultapelin häviöstä. Silloin harmitus oli jotain aivan mieletöntä. Pikku-Laura oli aivan rikki.
Monesti olen sammuttanut telkkarin kesken pelin, kun on alkanut ottaa niin mielettömästi päähän Leijonien peli. Olen myös joskus laittanut telkkarin kiinni, koska peli on ollut niin jännä, etten ole sitä pystyny katsomaan. Hyvä minä, oikein tosi kannattaja, hah. Mutta näistähän on nyt jo aikaa :D
Nykyään en ihan noin hömppä kannattaja ole, onneksi. Olishan se kultamitali kieltämättä ollut aika helmi asia tai edes mitali ylipäätään. Ensivuonna uusi yritys!
Hyvää viikonloppua!
- Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti