Viime viikonloppu vierähti tosiaan Turun Aura Festeillä ystäväni Miinan kanssa. Meillä oli tapahtumaan kahden päivän VIP - liput. Niiden saaminen ei mennyt heti ihan nappiin. Kun Miinan kävi kysymässä vip - lippuja, hänelle kerrottiin niiden olevan loppuunmyytyjä. Niinpä hän osti normiliput. Kuitenkin kotona hän katsoi tiketti.fistä että vip - lippuja oli vielä saatavilla. Laitettiin normiliput myyntiin ja tilattiin vipit :D tää on iha normaalia sähläystä meiltä. Pääasia oli, että saatiin lopulta se mitä haluttiin, heh.
Perjantaina saavuin hyvissä ajoin Turkuun Miinan luokse. Siinä sitten heti kilisteltiin skumppalasien kanssa ja vaihdettiin kuulumiset. Oli ihan huippua nähdä Miina pitkästä aikaa. Viime kerrasta oli jo aikaa.
Perjantain eka esiintyjä oli maailman positiivisin jumppakuutio Robin. Vitsit, miten energinen hän oli lavalla. Ihan hengästyi pelkästä katsomisesta. Ei nähty silti kuin muutama biisi. Meen oli tarkoitus mennä katsomaan keikka ihan alusta lähtien mutta eihän nyt sekään menny ihan nappiin. Ei löydetty heti sisäänkäyntiä vaan mentiin väärälle puolelle festari aluetta. Nähtiin, kun Robin valmisteli lavalle menoaan. Järjestyksenvalvoja neuvoi näitä kahta mahtavaa suunnistajaa oikeeseen paikkaan. Poljettiin (jep, oltii pyörillä liikenteessä) tuhatta ja sataa sisäänkäynnin lähettyville ja jätettiin pyörät. No seuraava näky oli mielettömän pitkät jonot! Olin varma, että missataan koko keikka mut onneksi jono meni suht nopeeta ja ehdittiin fiilistelee Robinia.
Pitää syödä hyvin, että jaksaa! Ja sehän hoitui vippien buffetissa. Oli tosi hyvät sapuskat molempina päivinä.
Perjantaina oli ihana aurinkoinen ilma. Koko viikon oltiin vähän väliä katseltu säätiedotuksia ja ne muuttuikin melkein päivittäin mut onneksi osui mahtava ilma. Fiilis oli senkin puolesta aivan katossa.
Eveliinan keikkaa odotin mielenkiinnolla. Olin joitakin live vetoja katsellut youtubesta ja välillä miettinyt laulaako niissä oikeasti sama ihminen mitä levyllä. No kyllähän laulaa mutta no en sano mitään. Hyviä biisejä, väki lauloi mukana ja tanssitytsyt veti hyvän shown. Eveliina kertoi äitinsä läsnäolon yleisössä saaneen hänet jännittämään tätä keikkaa.
Teflon Brothers, ihan päällikköä. Niin hyvä meininki, että voi veljet sentään.
Innan keikkaa odotin myös mutta en tiedä miksei hänen musansa enää iskenyt niin kuin aikoinaan. Ehkä se on tää ikä, ei, ei se voi olla tai sit, no en tie. Mut hienosti veti livenä, mahtava ääni.
Mikael Gabriel - sä todellakin loistat pimeässä. Mahtava keikka. Niin liikuttavaa oli kun hän valitsi yleisöstä nuoren tytön jonka kanssa lauloi Riippumatto biisin ja tanssi. Ihan meinas itku tulla. Tytölle mieletön kokemus.
Gabrielin keikka oli viiminen, joten suunnistimme sen jälkeen Miinan asunnolle.
Lauantaina herättiin aikaisin fressinä(tosi) uuteen päivään. Ei siinä sitten auttanut muu kuin pistellä nassuun hyvä aamupala ja ottaa vähän skumppaa.
Lauantaina ilma oli vähän sateinen mutta oli aivan hemmetin kuuma. Pakattiin sadeviitat reppuun messiin ja lähdettiin polkemaan festarialueelle vähän suunniteltua myöhemmin. Meidän piti mennä katsomaan Roope Salmisen keikkaa mut ei vaan millään saatu aikaiseksi lähteä niin aikaisin. Roope esiintyi muistaakseni jo klo 14.
Voi elämä, miten pyörämatka otti koville ;D oli aivan pakko jäädä hetkeksi huilaamaan ennenkun käveltiin portista sisään.
Petri Nygårdin keikkaa ehdittiin hetki katsomaan. Ihan hyvin Petri veti. Sitä en käsitä et miten se pystyi olee huppari päällä, lämpöasteita oli varmaan 30. Huh.
Nygårdin keikan jälkeen käytiin syömässä. Näyttääpä kuvas jotenkin epämääräiseltä mut oikeesti oli hyvää ja tuli siinä kohtaa niin tarpeeseen!
Lähdettiin kesken festien käymään jokilaivoilla, koska kolme artistia esiintyi peräkkäin, joista ei niin diggailtu. Tietysti sit alkoi sataa, kun tehtiin jokilaivoilta lähtöä takas festarialueelle. Sadeviitat oli narikassa eli ne ei paljon auttanut meitä.
Se hyvä puoli sateessa oli et päädyttiin Miinan tutun luokse karaokea laulamaan muutamaksi tunniksi. Tutustuttiin uusiin ihmisiin. Meillä oli aivan mielettömän hauskaa. En muista koska olisin nauranut niin paljon kuin noissa karaokebailuissa. Lähdettiin kaikki yhtä matkaa festeille, kun sade loppui.
Karaokebailuista päästiin suoraan tanssibailuihin, kun Redfoo aloitti keikan. Aivan käsittämätön lavashow oli näillä tyypeillä!!! Ja muutenkin kaikki kappaleet oli ihan timanttia livenä. Ihan paras. Huh.
Lauantain viiminen esiintyjä oli JVG. Olihan nämäkin ny sit niin hyviä et voi veljet sentään ja Parkkonenkin oli mukana!! Jvgn keikan jälkeen lähdettiinkin kiltisti Miinan luokse, eikä menty festien virallisille jatkoille.
Sunnuntaina koitti kotiin lähtö monta unohtumatonta muistoa rikkaampana. Ja sanoma, tuskin tällä vartalolla toista samanlaista korpivaellusta suoritetaan, sopi täydellisesti tuohon kaksi päiväiseen rällästykseen. Niin ihana mutta rankka reissu ;D onneksi tämmösiä ei ol useesti, ei vanha enää jaksa.
-Laura
