Täydellisesti keitetyt kananmunat

Keittääkkö pitkään vai eikö keitä? Mitkä ovat ne maagiset minuutit? Siinä vasta ollut minulla pulma mutta eipä ole enää. Ja nyt näen ehdottomasti tarpeelliseksi julkistaa tämän teille.

MINÄ olen vihdoinkin oppinut keittämään täydellisiä, parhaita, koostumukseltaan oikeita, maukkaita, ylihyviä, erinomaisia KANANMUNIA. Nimenomaan, juuri niitä. 28 vuotta siihe meni. Vihdoin olen saavuttanut jotain aivan sensaatiomaisen hienoa keittiössä. Pitäisiköhän alan vaihtoa alkaa harkitsemaan, kun niin hyvin meni omasta mielestä?

Harmikseni kuitenkin sanon, etten keksinyt tätä itse, vaan äitini valaisti minua tässä(kin) asiassa. Ja vaikka hän hyvä ruuan laittaja onkin, niin ei hänkään tätä itse keksinyt. Äitini oli tämän ohjeen/niksin/minkä lie kuullut joltakin tv kokilta, mitä niitä nyt on, monia, nimeä ei siis tässä kohtaa voi mitenkää muistaa mut eniveis munat keittyy (onkohan se ees sana) hyvin.

Ja tässä se tulee.. Pprrrrrrrrrrrrr (rumpujen pärinäääää)

1. Keitä vesi kattilassa kiehuvaksi 

2. Lisää kiehuvaan veteen kananmunat ja laita kattilaan kansi päälle

3. Sammuta liesi, ÄLÄ poista kattilaa levyltä (tosiaankin sammuta, olin tässä kohdassa itse hoomailasena mutta tein kuten käskettiin) 

4.Anna kananmunien valmistua kattilassa kannen alla 10 min

5.Vola, ja valmista tuli

6. Itse huuhtelen kananmunat kylmän veden alla

Mulla tää ohje on toiminut mutta eräs työkaveri testasi ja kertoi kananmunien jääneen veteliksi keskeltä. Tästä pitäis tulla ihan kiinteitä kananmunia, ei mitään lötsköjä. Ihan testaamisen arvoinen ohje!! 

- Laura

Louis Vuitton Logomania Scarf

Viilenevien ilmojen myötä pääsee Logomania huivi vihdoinkin käyttöön. Tähän asti se on melkeinpä ollut vain hyvässä säilössä, kamalaa. Ostin sen alkuvuodesta Helsingin Louis Vuittonin myymälästä.

Huivi on pehmeä ja hyvin miellyttävän tuntuinen. Voisin koko ajan hypistellä sitä. En olisi uskonut ostavani sitä tämän värisenä mutta sovituksessa tämä tuntui kaikista parhaimmalta vaihtoehdolta. Se tuo asuun kivaa piristystä ja potkua. Punaisen värin yhdistää helposti jouluun mutta tämän kohdalla mulle ei ole tullut semmosta fiilistä. Huivi on pitkä, joten sitä voi käyttää monin eritavoin. Se on lämmin, siihen tekee mieli vaan kietoutua. Juuri sopiva tämmöselle vilukissalle.


- Laura

Back to business

Vihdoinkin alan olee takaisin terveiden kirjoissa. Eilen olin ekaa päivää töissä sairausloman jälkeen ja olo oli melkeen entisenlainen.

Mua hemmoteltiin ihan liikaa sairausloman aikana. Voi veljet, miten pienet asiat piristävät mieltä ja saavat hyvälle tuulelle. Sain kaksi kertaa töistä työkavereilta kivan lähetyksen kotiin. Niistä ensimmäisestä voi lukea edellisestä postauksesta. Toinen lähetys näytti tältä:

Eikä tässä vielä kaikki; ystävä tuli kakun kera tuomaan auringon paistetta mun harmaaseen yksinäiseen iltaani.

On hienoa, kun joku muistaa. Siitä tulee mielettömän lämmin olo. Ei sen tarvitse olla mitään suurta ja mahtavaa, vaan pienet eleet riittävät saamaan hymyn toisen huulille.

- Laura

Voihan lenssu, etkö voisi lähteä veks

Heipat täältä sairasvuoteelta. Muhun on iskenyt joku hiton sitkeä lenssu, joka ei meinaa millään irrottaa musta otettaan. Mä olisin jo niin valmis päästää sen menemään... mut eipä oo mun käsissä selvästikään tää homma, flunssa 100 - Laura 0.

Tätä sairastelua on nyt jatkunu puoltoista viikkoa. Luulin jo viikonloppuna selättäneeni tän taudin mutta väärin luulin. Lauantaina mulla nousi töissä kuume ja jouduin lähtee kesken työpäivän kotiin. Että mua otti päähän, otti muuten sitten aivan törkeesti.

Tänään menin työterveydes käymään. Otettiin tulehdusarvo, ei ollut onneksi tulehdusta. Joku virusperäinen tauti siis kyseessä. Kolme päivää sairauslomaa taas vaihteeksi. Mä oon niin täynnä tätä hiton lepäämistä ja hissukseen olemista. Hajoo niin pää, ko ei voi tehä mitään.

Onneks mulla on aivan mielettömän ihania työkavereita olemassa. Sain kotiin töistä pienen lähetyksen sunnuntaina. Voi veljet, miten lämmitti pienen ihmisen mieltä tommonen ele <3 sillä hetkellä ei ketuttanut yhtään. Kiitos teille, jotka olivat osallisia tähän. Minä ja Manu tykättiin kovin :)

Manu haisto heti, että paketissa on jotain hyvää

Porkkanapiirakkaa

Manullekin maistui

"Äiti, saisinko minäkin, saisinko, jooko" 

mun pieni kuolaturpa odottamassa maistiaisia

-Laura

Eero Aarnio Wuff-valaisin

Selailtiin viikko sitten Anttilan kuvastoa ja eiköhän sieltä silmiin pistänyt Eero Aarnion suunnittelema Wuff-valaisin. Valaisin oli hyvässä tarjouksessa, joten pakkohan se oli tilata NetAnttilasta. Jo viime vuonna törmäsin netissä seikkaillessani Wuffiin mutten silloin sitä jostain syystä tilannut, vaikkakin se miellytti suuresti silmää. Mutta nyt se on täällä!!

Wuff-valaisin on kulmikkaampi kuin Aarnion suunnittelema Puppy. Wuffia on saatavilla myös ei-lampullisena. Värivaihtoja tällöin on mielestäni kolme; musta, valkoinen ja punainen. Wuff-valaisimia on vain valkoisia, tietääkseni.

En tiedä, miten oon niin kauheesti mieltynyt näihin Aarnion suunnittelemiin muovihahmoihin mutta mun mielestä ne vaan on hauskoja sisustuksessa. Ja onhan hyvä tukea suomalaista designia.

Wuff-valaisin valaisee yllättävän hyvin koko huoneen, vaikka onkin kooltaan melko pieni. Ihan yllätyin. Valo on kirkas.

Meillä oli ennestään tuo musta Puppy, joten nyt se sai vihdoin leikkikaverin itselleen. Sen ei siis enää tarvi olla yksin x)

Mä olen taaaaaaas flunssassa. Hitto sentään. Mies toi kertausharjoituksista kotiinsa flunssan tuliaiseksi, great!!  Just nyt en ehtis olla kipeä mutta eihän flunssa ikinä kysy aikaa, milloin voi iskeä. Tähän ketutukseen sain lievennystä ihanista ruusuista, joita mies antoi <3

-Laura