Floral print skirt

Vielä riittää lämmintä, joten tämä kukkahamonen pääsi ulos kaapista aurinkoa ihmettelemään. Tuli oikein ylimegaeriöveri tyttömäinen fiilis peiliin katsoessa. Vain tikkari puuttui kädestä ja spaissari Emma - saparot tukasta. Onneksi niitti tossut tekivät asusta hieman katu-uskottavamman. Vai tekivätkö sittenkään. En tiedä, mutta tämä leidi viiletti tyytyväisenä hamosessaan ja vaaleanpunaisessa farkkutakissaan ympäri katuja.

- Laura

Muru hei takki auki, täältä tulee hauki

Lähdimme sitten lauantainakin käymään mökillä. Ei maltettu sen kauempaa pysyä poissa. Isä oli lämmittänyt saunan, joten tällä kertaa pääsimme saunomaankin. Uskaltauduin jopa heittämään talviturkin pois (joo, en ole tänä kesänä käynyt uimassa, myönnetään). Varmasti koko saari kuuli mun kirkumisen, kun hitaasti hivuttauduin veteen. Vesi tuntui niin hirmuisen kylmältä. Ja jalkojen koskiessa mutaiseen pohjaan piti tietysti myös kiljaista (kaikki iilimatomuistot Odilammelta tulvi mieleen, yöööööökkk). Pyydän anteeksi mökkinaapurit tästä lauantai-illan rauhan rikkomisesta.

Onneksi kävin uimassa ennen kuin menimme kalastamaan. Kalareissun jälkeen mua tuskin olis saanut enää veteen, sillä löysimme aivan järkyttävän kamalat, inhottavat, kauhistuttavat, iljettävät hauen leukaluut rannasta. En edes tie kuuluko ne hauelle mutta hampaat olivat niin isot,  aika kamalaa jälkeä niillä saisi aikaseksi. Hyi olkoon, miten isolle fisulle ne kuuluukaan. Tommosia sitten tuolla uiskentelee. Mä en ehkä mene enää ikinä mereen uimaan, piste. Ei mulla muuta.

- Laura

Maanpäällinen paratiisi

Kyllä mökillä sielu lepää. Ei voi muuta sanoa. On hyvin rentouttavaa kuunnella veden liplatusta. Olin ihan unohtanut kuinka hyvälle mielelle se ääni saakaan.

Liian harvoin tulee käytyä isän ja hänen siskonsa mökillä. Harmi, koska paikkana se on kuin paratiisi. Rakennukset ovat vanhoja mutta se ympäristö, voi veljet, se on aivan omaa luokkaansa. Ei tarvitse kävellä montaa askelta mökistä ulos ja onkin laiturilla ihastelemassa aivan mahtavia merimaisemia.

Pienenä meitä, siis minua ja pikkuveljeäni, oli vaikea saada mökille. Ei oltais millään haluttu lähteä. Äiti ja isä saivat melkein väkisin raahata meidät vaatteista autoon. Ihan viimiseen asti vinguttiin, ettei lähdetä. Todella typerää. Silloin kavereiden kanssa olisi pitänyt viettää joka sekunti ja minuutti.

Mökki herättää minussa kauniita ja lämpimiä kuin ikäviä ja haikeita muistojakin. Muistoja tulvii mieleen heti mökkitietä ajaessa. Ne on mennyttä nyt luodaan uusia muistoja.

Eilen olimme nauttimassa auringon paisteesta mökkinaapureidemme kalliolla. Kallioita kutsumme Leitilän kallioiksi. Kalastimme, tai oikeastaan mä heitin ehkä kaksi kertaa uistimen veteen, jonka jälkeen tylsistyin siihen hommaan ja heitin itseni levyksi kalliolle. Miekkonen jatkoi sitkeästi kalastamista ja saikin hauen. Isä fileeroi kalan, grillasi sen ja me söimme ja se oli hyvää!!!!. Vitsit, mikä fiilis siitä tuli, kun saat kalan (vaikken mä sitä saanutkaan), fileeroit sen heti tuoreeltaan (vaikken mä fileeroinu), grillaat sen (vaikken tehnyt sitäkään) ja syöt (sen tein). Just se kala uiskenteli vedessä ja sit se yhtäkkiä onkin mun vatsalaukussa, eikä maksanut mitään. Tätä aivan ihmeellistä tapahtumaa mä ihmettelin kotimatkalka :D jospa vaihtaisinkin alaa.

Saunomaan emme päässeet, koska sauna olisi ollut lämmin vasta hyvin myöhään illalla. Söimme, joimme kahvit ja isä heitti meidät takaisin rantaan.

Toivottavasti pian taas pääsemme mökille viettämään aikaa luonnon rauhaan. Siinä vaan on sitä jotain <3

Näin muodikkaana palasin mökiltä. Illalla tuli niin vilu, että piti lainata miekkosenkin neulepaitaa. Harrastin oikein kunnon kerrospukeutumista; saldona neljä paitaa.

- Laura

Yyterissä

Meillä oli ystäväni kanssa suunnitelmana mennä tänäänkin ottamaan aurinkoa Kirjurinluotoon. Toisin kuitenkin kävi. Nimittäin emme löytäneet mistään autopaikkaa. Tien vierustat ja parkkipaikat olivat aivan piukassa autoja. Kirjurinluodossa järjestettiin armeijan vala. Eihän me semmoista muistettu.

Siinä sitten hetken kierreltyämme päätimme suunnata auton nokan kohti Yyteriä. Emme kumpikaan ole siellä tänä kesänä käynyt, joten olikin jo korkea aika. Eli toisaalta onni onnettomuudessa.

 

Yyterissä tuuli jonkin verran mutta oikeastaan se oli hyvä. Ei tullut liian kuuma siinä viltillä makoillessa. Uimaan ei menty, koska eihän meillä ny mitään pyyhettä mukaan pakattuna ollut. Ja vaikka olisikin ollut, en usko että olisin tarjennut menemään ;D Kolmisen tuntia siellä vierähti ihan hetkessä. Oli niin kivaa. Hyvä seura ja aivan mielettömän kaunis maisema, mikä sen parempaa.

Suostuttiin vastailemaan tutkimukseen. Oli ollut kuulemma vaikeuksia löytää rannoilta ihmisiä alkukesästä, en yhtään ihmettele, mutta näillä keleillä onneksi löytyy

Kohta startataan auto kohti Ahlaisten mökkiä. Tästä aurinkoisesta päivästä saa siis oikein kunnolla nauttia tänään. Mahtavaa!

- Laura