Venetsialaiset

Eilen alkoi kuuden päivän vapaat. Päätin ystäväni kanssa hieman juhlistaa Venetsialaisia. Oikeastaan ensin tarkoituksena oli, että ystäväni tulee meille viinilasilliselle mutta kuinkas taas kävikään, suunnitelmat muuttuivat. Yksi lasi vaihtui toiseen ja kuoharikin tietysti piti poksauttaa auki juhlan kunniakasi.

Tarkoituksenamme oli mennä katsomaan rantaan Ilotulitusta mutta ilotulitukset jäi katsomatta. Syy tähän ei ollut se, että viini ja kuohari oli maistunut liian hyvältä vaan se, että meidän mielestä oli niin pirun kylmä ulkona. Tietysti olisi pitänyt laittaa paljon enemmän vaatteita päälle mutta lämpimien tossujen sijasta meillä molemmilla oli avokkaat jalassa.

Niinpä menimme Kirjakauppaan siiderille. Näkeehän niitä ilotulituksia sitten uutena vuotena. 

Tunnelmallisesti kynttilän valossa :D

Ystäväni herkkua - etanat 

Pakollinen vessaselfie tai mikä lie

Seinältä bongattua , hmmm.. juuri näin

Kerrankin olimme fiksuja ja lähdimme ajoissa pois kaupungilta riekkumasta. Aamulla kiitin itseäni, ettei eilen mennyt myöhään. Silti seitsämältä herätessäni oli jotenkin ihan seis olo. Mutta ei siinä muu auttanut, kun nousta vaan ylös ja lähteä koirien kanssa pihalle.

Tänään olen istunut monta tuntia autossa. Heitin mieheni Helsinki-Vantaan lentokentälle. Hän lähti ulkomaille. 

Tukka tötterölle ja menoksi. Tassukin halusi kuvaan.

Guessin reikäneule. Oli aivan ihanan värinen, joten siksi oli ihan must ostos

Michael Korsin tennarit, niin bling bling

<3

Lisää kuvateksti

- Laura

Hiljaa hyvä tulee

Tassu sai taas eilen sytostaattihoitoa Tampereella. En päässyt mukaan eläinlääkäriin, koska olin iltavuorossa. Sytostaatin annon jälkeen Tassu on voinut hyvin; ruoka on maistunut ja se on jaksanut lenkkeillä. Seuraava sytostaatti annetaan kotona suun kautta kahden viikon kuluttua. Tampereelle menemme neljän viikon päästä.

Tänään jaksoin juosta 7 km. Vielä olen kaukana siitä kunnosta, missä ennen kesää olin. Oikein harmittaa, miten sitä päästi itsensä niin lössähtämään kesän aikana. Mutta pikku hiljaa kunto taas kohoaa, kun vaan jaksaa lenkillä käydä ja syödä oikein. Lenkillä käyminen on suht helppoa mutta syöminen sitten toinen juttu. Tai vielä on sekin mennyt hyvin.

Huomenna töissä taas pitkä päivä. Nyt saunaan ja sitten nukkumaan.

- Laura

Pitkä päivä

Tänään sitten väsyttikin eilisen edestä herätyskellon soidessa. En olisi millään jaksanut nousta ylös. Nousin kuitenkin. Pakkohan se oli.

Olin töissä 7-21 eli niin kutsutun pitkän päivän. Työpaikallani saa onneksi tehdä pitkiä päiviä suunnitellusti ja monet niitä tekevätkin. Niistä saa ylimääräisiä vapaita. Suunnittelen yleensä kolmen viikon listaan 2-3 pitkää päivää. Tämä mahdollistaa normaalin 6 vapaapäivän sijasta 8-9 vapaapäivää. Teen usein pitkiä työputkia ja niiden jälkeen minulla onkin yleensä monta vapaapäivää putkeen. Paras vapaaputki taisi joskus olla muistaakseni 11 vapaapäivää. Ihan kuin loma mutta ei tarvinnut kuluttaa lomapäiviä siihen, toimii!

Pitkän päivän jälkeen jaksoin vielä lähteä 5km:n juoksulenkille. IHME. Juostessani huomasin, että olen ollut töissä normaalia pidempään. Kroppa olisi varmaankin halunnut vain lepoa, jalat tulivat kipeiksi. Huomenna pidän välipäivän juoksusta.

-Laura

Paluu arkeen

Kello tosiaan soitti tänään 06.00. Olin hetken ihan pihalla, että mitäs nyt. Eipä ole hetkeen tarvinnut niin aikaisin herätä. Ihme ja kumma, en ollut silti kauhean väsynyt.

Töissä tuntui, ettei sieltä pois olisi ollutkaan. Päivä meni hyvin nopeasti.

Arki toi mukanaan myös muistutuksen siitä, että nyt täytyy palata ruotuun. Lomalla tuli elettyä niin, ettei ajatellut yhtään mitään, mitä suuhunsa pisti. Mutta nyt tuli stoppi. Kesä- ja lomakilot täytyy saada pois. Niinpä aamulla töihin  lähtiessäni pakkasin evääksi kaurapuuro-mansikka-raejuusto sekoituksen ja maitorahkaa.

Maistuipa taas hyvältä kaiken sen lomalla syödyn ei-niin-terveellisen ruuan jälkeen.

Töistä päästyäni satoi vettä. Ei haitannut tippakaan. Onneksi oli taas kumisappaat jalassa.

Illalla kävin juoksulenkillä. En ole kolmeen viikkoon juossut. Ajattelin, etten jaksa juosta koko lenkkiä mutta jaksoin. Hyvä minä! Aloitin hieman lyhyemmällä lenkillä, joten juoksin 5km. Satoi vettä, onneksi ei kuitenkaan kaatamalla.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

-Laura

Loma, it's over !!

Viimistä lomapäivää viedään. Menipä kolme viikkoa toisaalta aika nopeasti - niinhan se loma aina menee. On kyllä ihana mennä taas töihin. Elämä normalisoituu. Tai ainakin minusta tuntuu siltä. Olen lomalla olessani valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. Tänään ei varmaankaan uni tule aikaisin ja huomenna kellon soittaessa 6.00 saattaa hieman olla hankaluuksia nousta ylös.

Eilen olimme ihan kotosalla koko pävän tai sen verran poistuimme kodin ulkopuolella että kaupassa kävimme. Ja tietysti koirien kanssa lenkit. Olisi voinut kuvitella, että vietämme vapaan viikonlopun jotenkin toisella tavalla Ei vaan huvittanut lähteä mihinkään. Oli vain kiva viettää aikaa rennosti kotona. Katsoimme pari leffaa illalla. Tässä kuvia eilisestä päivästä.

Black black black 

Olen niin tykästynyt noihin aurinkolaseihin

<3

Mieskin suostui kuvattavaksi

Tassu vahti silmä tarkkana sipsejä ja dippiä

Mr Manolito, Manu

Tassu

Tassu haluaa aina loppu lenkistä kantaa omaa hihnaansa suussaan, vauhdissa otettu kuva, ei hyvä.

Tänään aamu alkoi sillä, että kännykkäni ei suostunut latautumaan. Laturissa vika ei ollut, koska koitimme sitä mieheni kännykkään ja se toimi. Vein kännykkäni huoltoon, joten nyt vaan odotellaan, koska sen saa takaisin. Onneksi kotona oli varapuhelin, koska liikkeestä ei saanut varapuhelinta. Muistaakseni joskus niitä aina annettiin, kun vei puhelimen huoltoon. Nyt siis käytössä puhelin, johon ei saa esimerkiksi Instagrammia. Käyn kyseisessä sovelluksessa päivittäin eli myönnän olevani koukussa, kamalaa. Nyt tulee pieni breikki, ihan hyvä.

-Laura

Yöllinen majavajahti - jeah right

Olin eilen ystäväni kanssa Petra´s Cafeessa kahvilla. Voi sitä valinnan vaikeutta, kun miettii mitä kahvin kanssa ottaisi. Ainahan siis on pakko jotakin ottaa, ei voi vaan juoda pelkkää kahvia/teetä. Tällä kertaa pitkän harkitsemisen jälkeen otin bebe leivoksen. Voi nam.

Kahvittelu jäi aika lyhyeksi, koska olin sopinut tapaavani sähkömiehen. Hän tuli katsomaan ruokailuhuoneen valoja, jotka eivät jostain syystä suotuneet sammumaan. Siinä hän aikansa räpelsi sähköjen kanssa ja sai valot sammumaan mutta silti vielä jotakin häikkää valoissa on. Hän lupasi tulla uudestaan ensiviikolla.

Sähkömiehen lähdettyä toinen ystäväni tuli kahville. Katsoimme hääkrääsää netistä. Ystäväni menee naimisiin ensi vuonna ja minä olen yksi kaasoista. Voi, miten odotan, että pääsee toisitoimiin väsäämään kortteja sun muita.

Viime yönä en taaskaan saanut aikaisin unta. Menin nukkumaan joskus puol kolmelta. Tietysti yksi syy tähän valvomiseen oli serkkuni. Hän oli enomme ja serkkunsa kanssa mökillä majavajahdissa (en ole edes tiennyt, että semmostakin jahtia on??!!?!) ja päätti tietysti soittaa kertoakseen koko tarinan yöllä minulle, tietysti moneen kertaan. Minä tieysti eläinten ystävänä en olisi halunnut kuulla majavajahdista mitään mutta pojat olivat niin innoissaan saaliistaan, joten pakko oli uhrautua. Minusta ei olisi ikinä siihen hommaan. Menisin mieluummin rapsuttamaan majavaa.

Niin ja siitä autosta. Serkkuni yritti yöllä myös takoa järkeä päähäni. Hänen mielestään minun ei missään nimessä ole mitään järkeä ostaa uutta autoa. Hän perusteli asian todella hyvin ja hetken jo yöllä ajattelin, että en misään nimessä osta. Minussa on selvästi nyt tapahtunut jotakin, kun kuuntelen järkipuhetta. Tietysti hyvä niin. Mutta vielä en silti lupaa olla ostamatta, lupaan miettiä asiaa vielä hyvin tarkkaan.

-Laura

Candles

On haikeaa, kun valoisat kesäillat/-yöt ovat nyt jääneet taakseen. Valoisaa aikaa on koko ajan vähemmän ja vähemmän. Pimeään päin mennään. Jos tästä jotakin positiivista yrittää repiä, niin kynttilöiden aika koittaa. Mikäs sen ihanempaa, kun pitkän tauon jälkeen laittaa kynttilät palamaan. Olen tietämättäni kaivannut sitä. Se fiilis ja tuoksu, mikä tulee kun sytyttää kynttilän. En tiedä mutta siinä on vain sitä jotakin.

 

Mulla lähti vähän mopo käsistä, myönnetään. Mutta oli pakko. Niin kauniilta näyttivät kynttilöiden liekit pimeässä. Noi isommat tuovat melkolailla valoa huoneeseen. Ovat Party Liten Glolite kynttilöitä. Koko kynttilä hohtaa, kun sen sytättää palamaan. Tästä se kynttilöiden polttaminen sitten lähtee.

Tänään en ostanut autoa. Nukuin tosiaan yön yli tai oikeastaan en edes juurikaan nukkunut vaan katsoin kelloa vielä puoli viisi aamuyöllä. En millään saanut unta. Ei väsyttänyt yhtään. Taidanpa nukkua vielä tämänkin yön yli ja katsoa josko huomenna kävelisin autokauppaan ja ostaisin auton. Toisaalta se ei ole yhtään järkevää, koska omistan tällä hetkellä ihan hyvän auton tai ainakin sillä pääsee eteenpäin. Mutta olen sellainen, että kun jotakin olen saanut päähäni, niin haluaisin sen toteuttaa. Ja nyt olen saanut päähäni, että ostan auton. Mieheni onneksi on se järki, joka yrittää, huom yrittää, saada minut ajattelemaan asiaaa monelta kannalta. 

Ton tekstin bongasin eilen autoliikkeen seinältä. Autokauppias oli nimittäin nainen. Teksti oli hänen toimistossaan. Minusta aika hauska teksti. 

Kynsihuolto

Tänään heitin hyvästit niille uskomattoman ihanille pinkeille stilettikynsille. Täytyy kyllä myöntää, että elämä alkoi olla pikkusen liian hankalaa niin pitkien kynsien kanssa. Varsinkin viestien kirjoittaminen oli suuren työn alla. Kirjoitusvirheitä tuli paljon ja hermot meni moneen kertaan, kun lyhyenkin viestin kirjoittamiseen meni liian kauan aikaa.

Minulla ei ole koskaan aikasemmin pysynyt geelikynnet niin hyvin, mitä stiletit pysyivät. Yksikään kynsi ei ilmoittanut edes lähtevänsä irti, pari koristetta oli irronnut mutta pitkään nekin silti pysyivät. Kynsien tekijälle ten points!

Tänään olin siis kynsihuollossa ja tällä kertaa otin hyvin lyhyet, oikeastaan oman kynnen mittaiset geelikynnet. Nyt oli aika siirtyä hieman hillitympään sävyyn, joten valkoista kynsien päihin ja hieman kultahilettä joukkoon. Täytyyhän nyt sentään jotain blingblingiä olla.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Valkoinen ja kulta yhdessä toimii. On aivan taivaallista olla näin lyhyillä kynsillä niiden pitkien jälkeen. Nyt kaikki sujuu taas helpommin.

Tänään olimme mieheni kanssa autokaupoilla. Voi veljet, miten minulle on tullut aivan hirveä autokuume. Onneksi mies oli mukana takoamassa järkeä päähäni, koska olisin heti ollut valmis ostamaan yhden valioyksilön. Lupasin kuitenkin vielä miettiä asiaa yön yli. Kauhea hinku olisi saada kyseinen auto mutta yritän malttaa mieleni ja olla nyt järkevä. Ensimmäisen autoni ostin niin, että lampsein autokauppaan, näin mieleisen auton, käivin koeajamassa autoa varmaan 5min ja ostin auton. Ja olin yksin, kyllä, aivan yksin, enkä tiedä autoista mitään. Noh, virheistä oppii vai oppiiko.

Niin ja saimme tänään tietää, että mieheni saa autonsa vasta tammikuussa, siis tammikuussa, siihen on vielä ihan ylimegaeriöveri paljon aikaa. Auton piti tulla nyt syksyllä mutta ilmeisesti jotain häikkää tuotannossa. Automyyjä pahoitteli kovasti, eihän se tietenkään hänen vikansa ole.

- Laura

Michael Kors rubber boots

Ihanaa, kun vihdoinkin ilma viileeni. En kaipaa yhtään sitä tukalaa hellettä. Ehkä siitä olisi nauttinut, jos se ei olisi kestänyt niin kauan.

Täällä on satanut koko alkuviikon. Ihmettelen, ettei se ole haitannut minua yhtään. Jotenkin on ollut ihanaa kuunnella sateen ropinaa, nukkua pitkään aamulla ja iltaisin katsoa leffoja.

Sadekelit tietävät myös sitä, että pääsen ulkoiluttamaan minun Michael Korsin kumisaappaita. Voi veljet, miten tykkäänkin niistä. Ostin ne Stockmannilta, olisiko ollut viime vuonna.

Sadekelilläkin tyylikkyys ennen kaikkea, heh. Kengät eivät minun mielestäni näytä juurikaan kumisaappailta. Monet ovatkin luulleet niitä nahkasaapikkaiksi. Näillä kelpaa hyppiä vesilätäköihin (myönnän tehneeni sitä eilen).

Eilistä sadepäivän asukuvaa. Saappaat eivät juurikaan erotu tummista farkuista paitsi tietysti kultaisina kiiltävät MK merkit. Ilman noita kultaisia merkkejä saappaat olisivat aika bliisut.

Michael Kors neule

Tässä tämän päiväinen asu. Juuri, kun astuimme ulos ovesta sade loppui ja aurinko alkoi paistamaan. Tuon neuleen kanssa meinasi oikein tulla lämmin. Olin  varautunut, että ulkona on viileää. Kyseiseen raitaneuleeseen ihastuin noiden hartioilla olevien vetoketjujen takia. Ja tietysti plussana se, että vetoketjut ovat kultaiset.

Kävimme lounaalla Ritas Placessa. Siellä on mielestäni hyvä lounas. Ja aivan taivaallista vaniljajäätelöä jälkiruuaksi. Nam

-Laura