Candles

On haikeaa, kun valoisat kesäillat/-yöt ovat nyt jääneet taakseen. Valoisaa aikaa on koko ajan vähemmän ja vähemmän. Pimeään päin mennään. Jos tästä jotakin positiivista yrittää repiä, niin kynttilöiden aika koittaa. Mikäs sen ihanempaa, kun pitkän tauon jälkeen laittaa kynttilät palamaan. Olen tietämättäni kaivannut sitä. Se fiilis ja tuoksu, mikä tulee kun sytyttää kynttilän. En tiedä mutta siinä on vain sitä jotakin.

 

Mulla lähti vähän mopo käsistä, myönnetään. Mutta oli pakko. Niin kauniilta näyttivät kynttilöiden liekit pimeässä. Noi isommat tuovat melkolailla valoa huoneeseen. Ovat Party Liten Glolite kynttilöitä. Koko kynttilä hohtaa, kun sen sytättää palamaan. Tästä se kynttilöiden polttaminen sitten lähtee.

Tänään en ostanut autoa. Nukuin tosiaan yön yli tai oikeastaan en edes juurikaan nukkunut vaan katsoin kelloa vielä puoli viisi aamuyöllä. En millään saanut unta. Ei väsyttänyt yhtään. Taidanpa nukkua vielä tämänkin yön yli ja katsoa josko huomenna kävelisin autokauppaan ja ostaisin auton. Toisaalta se ei ole yhtään järkevää, koska omistan tällä hetkellä ihan hyvän auton tai ainakin sillä pääsee eteenpäin. Mutta olen sellainen, että kun jotakin olen saanut päähäni, niin haluaisin sen toteuttaa. Ja nyt olen saanut päähäni, että ostan auton. Mieheni onneksi on se järki, joka yrittää, huom yrittää, saada minut ajattelemaan asiaaa monelta kannalta. 

Ton tekstin bongasin eilen autoliikkeen seinältä. Autokauppias oli nimittäin nainen. Teksti oli hänen toimistossaan. Minusta aika hauska teksti.