Kaverin tupaantulijaiset

Eilen olin kaveripariskuntani tupareissa. Oli hauska ilta. Näen heitä harvoin, joten oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Tupareissa oli aikalailla porukkaa ja en oikeastaan tuntenut moniakaan mutta oli ihana tutustua uusiin ihmisiin. Itse ertotuin joukosta värikäällä maximekollani aikalailla. Nimittäin suurin osa oli pukeutunut mustaan, niittejäkin sun muita löytyi, ja monien (oikeastaan kaikkien) iho oli koristeltu tatuoinnein, toisten enemmän, toisten vähemmän. Mutta erilaisuus on upeeta. Musiikki oli aikalailla raskaampaa, mitä yleensä kuuntelen mutta se ei menoa haitannut.

Kaveripariskuntani asunnon yksi huone on vallan pyhitetty matelijoille, oikeastaan kääremeille. Löytyi sieltä sammakoitakin. Itse pelkään käärmeitä mutta menin huoneeseen ihastelemaan niitä, koska eihän ne nyt lasin takaan minua voi syödä. Heillä on myös erittäin myrkyllisiä käärmeitä. Kaverini avopuoliso oli hyvin tarkka, ettei kukaan vieraista mennyt huoneeseen ilman häntä, ettei vain kukaan saisi humalapäissään ideaa avata terraatioita.

Minun niin piti yrittää pitää yllä uutta terveellistä elämää mutta kuinkas taas kävikään. No, enhän minä pystynyt siihen. Siideriä tuli otettua ja syötyä mitä lystää. Tupareissa oli tarjolla viinalla höystettyjä vesimeloonin lohkoja. En ole aikaisemmin tuollaisesta edes kuullut. Ohje tähän oli, että edellisenä päivänä vesimeloniin tehdään reikä ja siitä kaadetaan viinaa melonin sisään ja annetaan vuorokauden olla jääkaapissa. Sitten vesimeloni leikataan lohkoiksi ja toimii samalla tavalla, kuin ne kuuluisat boolin marjat. Petollisia.

Josko sitten lomani jälkeen yritän uudestaan ryhdistäytyä terveelliseen elämään. Tänään aamusti ei todellakaan maistunut mikään kaurapuuro-raejuusto-marja-yhdistelmä. Joten, no stress, ja kesäkilot pois vasta loman jälkeen. Tänään vaan olen ja otan relax!

-Laura