perjantai 29. heinäkuuta 2016

RIP Manu


RIP Pihlajalammen Mainio Manolito, Manu 5.11.2008 - 22.7.2016.

Ikävä on todella kova tuota nallukkaa. Viime viikko oli meille kaikille hyvin raskas mutta pikku hiljaa pahin alkaa olemaan ohi. Niin ihanat muistot jäi meille Manusta. Harmi, kuin tuntui hänenkin kohdalla matka jäävän aivan liian lyheksi. Jotenkin kesken. Mutta eipä me sitä voida päättää, milloin on aika täältä lähteä. Manun aika oli nyt :'( mutta nyt on Manun hyvä olla. Se ajatus on edes jotenkin lohduttanut tämän kaiken keskellä.   







Manu oli kova kuuntelemaan miehen kitaran soittoa, aina hakeutui samaan huoneeseen, missä kitara soi. Tässä viime viikolta video <3


                              https://m.youtube.com/watch?v=mEsv_KjftNs


- Laura



maanantai 18. heinäkuuta 2016

Ikäviä uutisia Manusta



Nyt on niin raskas aihe kirjoittaa, että lyhyestä virsi kaunis.







Manu alkoi yhtäkkiä ontumaan jokunen viikko sitten. Eläinlääkäri määräsi kipulääkkeitä ja lepoa. Käski tulla uudestaan parin viikon kuluttua, jos kävely ei suju kipulääkekuurin jälkeen paremmin. 




Eipä sujunut... Manun etutassuista otettiin röntgen kuvat ja kuvista ilmeni luukasvain. Ontumisen syynä ei siis ollut mikään lihasrevähdys tms, vaan pahin mahdollinen. Tämä tuli meille aivan puskista. Oltiin jo iloittu, kun Manun pitkään jatkunut verivirtsaisuus loppui kuin seinään yhtenä päivänä.




Manu sai voimakasta kipulääkettä. Se on pirteä oma itsensä, ihana sisukas itsepäinen nalle. Mutta ennuste on erittäin huono. Luukasvain haurastuttaa luun ja se voi mennä poikki koska tahansa. Tätä emme missään nimessä halua Manun kokevan. Lähipäivinä Manu päästetään juoksentelemaan ja jahtaamaan rusakkoja aivan jonnekin muualle. Toivottavasti Tassu ja muut kaverit ovat sitä vastassa <3 








-Laura

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Pirtsakka hellelauantai

















Lauantaina juhlittiin miehen veljen ja hänen naisystävänsä kihlajaisia <3 Sää oli tooooooooodella kuuma, hiostava, ahdistava, helteinen...... ja jos ulkona oli liian kuuma, niin en edes halunnut ajatellakaan, millasiin celsius lukemiin päästiin kerrostaloasunnssa, joka oli täynnä väkeä, huh. 

Onneksi valitsin asuksi väljän maximekon. Maxit on mun pelastus hellepäiviin.  Toi keltainen jakku lensi aika hätäseen pois mun päältäni, kun paikalle päästiin :D  jotenkin kivan pirteä asukokonaisuus, jag tycker! Mukavuusalueella mentiin, koska kengiksi valitsin sandaalit. En varmaa olis saanu tungettua yhtiäkään korkkareita jalkaani. Sandaalit saivat siis kelvata.

Ilta meni todella nopeasti meen kohdalla  koska lähdimme jo ysin maissa kotiin. Minkäs muunkaan takia kuin töiden; sunnuntaina oli aamuvuoro. Juhlissa maistoin ehkä elämäni parasta suklaakakkua. Voi veljet, miten hyvää se oli!!! Ehkä pakko pyytää resepti, josko itse joskus osaisin väsätä samanmakuisen. 

Tänään ollaan vietetty vapaapäivää. Oltiin aamupäivällä käymässä sisustusliikkeissä. Pitäis löytää uudet tabletit keittiön pöytään, plus miljoona muuta asiaa. Sain myös miehen raahattua Iskuun katsomaan meidän tulevaa sohvapöytää. Mä olin siis aiemmin käynyt sen katsastamassa ja nyt piti saada miehen siunaus siihen. Ja siunauksen sain, joten unelmien sohvapöytä voi kotiutua josain vaiheessa tähän huusholliin! Mä ihmettelen, että ylipäätään haluan sohvapöydän. Olen melkeinpä aina ollut niitä vastaan. Ne on tuntunut vievän tilaa ja saavan olohuoneen näyttämään täyteen ahdatulta tms. Mutta nyt on pakko saada SOHVAPÖYTÄ, eikä mikä tahansa, vaan se yks ;) mikään muu ei käy, piste.    

Ja ainiin, huomenna tulee vihdoin meidän liukuovikaapit! Saa lisää säilytystilaa!! 

-Laura