Keittiövaaka kovassa käytössä mutta ei se yksin riitä

Tässä on ollu melkoista ylä- ja alamäkeä terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Ollaan alkuvuosi noudatettu viime vuonna hyväksi todettua dieettiä mutta paljon (todella paljon) on tullut lipsumisia. Valmistetaan ruuat, punnitaan ne ja syödään prikuulleen ohjeen mukaan MUTTA useasti kaupasta lähtee mukaan myös kaikkea sitä, mitä ei ohjeessa lue. Olis paljon helpompaa, jos joku tois sallitut ruoka-aineet kotiin asti, enkä menis lainkaan kauppaan seikkailemaan ;D täytyyhän sitä välillä olla tuijottamatta ohjelappua ja syödä mitä lystää,  mutta sen pitäisi tapahtua paljon harvemmin, mitä nyt on tapahtunut. 

Miehen annos vs mun annos 

Onneksi silti ei ihan kokonaan hanskoja tiskiin olla löyty, vaikka ruokavalio onkin repsahdellut paikoittain hyvinkin pahasti. Ollaan käyty ahkerasti salilla rehkimässä. Mies on aivan hurahtanut siihen hommaan ja mitä muhun tulee, niin en ole ihan niin paljon. Jossei tuo minuu sin raahais, niin en menis. Okei, ehkä menisin joskus mutta en näin useasti, mitä nyt ollaan käyty. Jotenkaan toi sali meininki ei vaan oo koskaan ollu mua varten. Joskus saatan saada hetkittäisen kipinän mutta se lopahtaa yleensä melko pian. Tykkään mieluummin juoksemisesta. Sitä voisin harrastaa päivittäin. Viime päivinä olen salilla juossut tunnin verran juoksumatolla. Ulkona olis tietty kivempaa juosta mutta talvisin tulee liian harvoin lähdettyä ulos juokseen. Mun salireissut on siis tällä viikolla menny pelkän juoksun merkeissä. Ehkä ensi viikolla yritän taas jatkaa reenaamista painojen kanssa. Nyt ei ole huvittanut, eikä aina tarvikaan. Ollaan armollisia itselle :) aina ei oo pakko, jossei taho.

- Laura

White coat and braids

Coat - Vila

Scarf - Michael Kors

Bag - Louis Vuitton

Shoes - H&M 

Jeans - Seppälä

Valkoinen takki, ah, niin magee mutta niin altis kaikelle lialle. Tämä takki oli oikein kunnon löytö Tallinnan Stockmannilta. Muistaakseni maksoi 15e?!?! Eli ei nyt ihan hirmuinen menetys ole, jos (kun) tahrin tän. Mulla on jotenkin semmonen tatsi näihi valkoisiin vaatteisiin, ettei ne kauaa pysy valkoisina.  Muistan, kun ostettiin äidin kanssa aikoinaan samanlaiset paidat, valkoiset. Äidin paita on edelleen kuin pakasta vedetty ja mun, hmmm, oisko harmaa oikee väri kuvaamaan sitä. Äidit vaan osaa aina paremmin.

Mää oon aivan hullaantunut nyt näihin letteihin. On ihan semmonen fiilis, että joka päivä pitäisi tämmöiset väsätä. Ainoo vaan, et täytyis opetel tekeen nää vielä paremmin. Jotenkin itelle on hankala tehä hyvät letit. Tarvitsen siihen vielä paljon harjoitusta. Mut harjoitus tekee mestarin ;) en voi sille mitää mut mulle tulee tästä hiustyylistä gangsta meininki mieleen, räppilaiffiii, YO!. Vielä pitäis tähän yhdistää isot bling bling korut niin AVOT. 

Mahtavaa viikonloppua kaikille <3

Me vietetään tänään vapaapäivää ja viikonloppuna työt kutsuu.

- Laura

    

Riisikakkujen ei tarvitse maistua pahvilta

Jo jonkin aikaa on ollut pinnalla gluteiiniton ja maidoton ruokavalio. Monista lähteistä on saanut lukea, kuinka terveellistä tämän ruokavalion noudattaminen on. Itse noudatin gluteiinitonta ja maidotonta ruokavaliota viime vuoden puolella hetken aikaa. Ajattelin, jos siitä olisi apu mun ongelmaihooni. Kokeilu jäi tuolloin hyvin lyhyeksi, joten mitään ihme parannusta tuossa ajassa (2vkoa) ei ehtinyt tapahtua.


Tuosta kahdesta viikosta jäi mieleen riisikakut. Tuntuu, etten mitää muuta syönyt kuin niitä. Kokeilin niiden kanssa vaikka mitä päällisiä, että saisin ne maistumaan joltain muulta kuin pahvilta. Lemppariksi osottautui appelsiinimarmeladi, banaani ja kananmuna.


Kaupassa käynti kesti yli paljon kauemmin, kun piti tarkkaan lukea tuoteselosteita, todella puuduttavaa. Tuntui, että kaikki, mitä ennen oli suustaan alas laittanut, oli nyt kiellettyä. Yhtäkkiä ei tiennyt lainkaan, mitä voi/saa syödä. Ehkä tämän vuoksi kokeilu jäi vain kahteen viikkoon ( + teki mieli liikaa kaikkea, mikä oli kiellettyä). Ehkä vielä joku päivä aloitan kokeiluni uudestaan ja toivottavasti tällä kertaa kesto olisi pidempiaikainen, kuin viime kerralla. Jos multa löytyy selkärankaa pitää karkkilakko puoli vuotta, niin pitäisi löytyä tähänkin hommaan.

Mä menin tekemään jotain mitä en olis ikinä uskonut tekeväni. Toteutin yhden haaveistani, materiaalisen semmoisen. Ehkä olen hullu ja hölmö ja kaikkea siltä väliltä mutta musta vaan tuntu, että nyt on se hetki, kun täytyy toimia. Materiaalisia haaveita mulla on vielä edessäpäin jokunen ja ehkä niidenkin tekeminen todeksi tulee aikanaan. Olen uhonnut toteuttavani niistä yhden, kun täytän 30! Ja se valitettavasti tapahtuu melkoisen pian (ikäkriisi!!!)

Nää viime päivät on ollut jännitystä ja odotusta täynnä. En meinaa housuissani pysyä. Koskaan aiemmin ei ole ollut tämmönen fiilis, kun olen jotakin tilannut netin kautta. Tämä kyseinen tilaus kulkee Kreikasta Ranskaan ja sieltä Suomeen, ehkä tämä juuri aiheuttaa myös pelonsekaisia fiiliksiä. Mitä jos tilaus katoaa matkalla? Matka on kuitenkin pitkä ... mutta toivottavasti ei kivinen .. josko kaikki menisi niinkuin sadussa ja prinsessa saisi lasikenkänsä ehjänä perille. Täytyy vaan jaksaa odottaa, enhän muutakaan voi.

- Laura   

Lomakuvia

Lomalla ehdittiin tekemään kaikenlaista kivaa. Ukissa käytiin fiksailemassa hiukset kuosiin, oltiin Tallinnassa oikein kunnon shoppailu lomalla (ah, miten ihanan rentouttavaa se oli), nähtiin ystäviä ja istuttiin ilta jos toinenkin heidän kanssaan, olin Antti Tuiskun keikalla (oli aivan käsittämättömän hyvä keikka), miehen keikkaa olin myös katsomassa, ihan niin villi lavashow ei ollut heillä, mitä Antilla oli x), piipahdettiin Huittisissa, ahkerasti oltiin salilla, syötiin hyvin ja NAUTITTIIN. Ainiin,  käytiin myös teatterissa. Loma oli oikein onnistunut ja hyvä fiilis jäi siitä... Seuraavaa lomaa odotellessa ;)

Tässä lomakuvia sieltä sun täältä.

Siinä melkoinen määrä kuvia. 

Arki näyttääkin taas tältä : 

Vaikka kaikkea epäterveellistä tuli lomalla vedettyä alas kurkusta, niin karkkilakko on pysynyt. Vielä olis jäljelä, hmmmm... liian monta kuukautta, blaaah.


- Laura