Tässä on ollu melkoista ylä- ja alamäkeä terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Ollaan alkuvuosi noudatettu viime vuonna hyväksi todettua dieettiä mutta paljon (todella paljon) on tullut lipsumisia. Valmistetaan ruuat, punnitaan ne ja syödään prikuulleen ohjeen mukaan MUTTA useasti kaupasta lähtee mukaan myös kaikkea sitä, mitä ei ohjeessa lue. Olis paljon helpompaa, jos joku tois sallitut ruoka-aineet kotiin asti, enkä menis lainkaan kauppaan seikkailemaan ;D täytyyhän sitä välillä olla tuijottamatta ohjelappua ja syödä mitä lystää, mutta sen pitäisi tapahtua paljon harvemmin, mitä nyt on tapahtunut.
 |
| Miehen annos vs mun annos |
Onneksi silti ei ihan kokonaan hanskoja tiskiin olla löyty, vaikka ruokavalio onkin repsahdellut paikoittain hyvinkin pahasti. Ollaan käyty ahkerasti salilla rehkimässä. Mies on aivan hurahtanut siihen hommaan ja mitä muhun tulee, niin en ole ihan niin paljon. Jossei tuo minuu sin raahais, niin en menis. Okei, ehkä menisin joskus mutta en näin useasti, mitä nyt ollaan käyty. Jotenkaan toi sali meininki ei vaan oo koskaan ollu mua varten. Joskus saatan saada hetkittäisen kipinän mutta se lopahtaa yleensä melko pian. Tykkään mieluummin juoksemisesta. Sitä voisin harrastaa päivittäin. Viime päivinä olen salilla juossut tunnin verran juoksumatolla. Ulkona olis tietty kivempaa juosta mutta talvisin tulee liian harvoin lähdettyä ulos juokseen. Mun salireissut on siis tällä viikolla menny pelkän juoksun merkeissä. Ehkä ensi viikolla yritän taas jatkaa reenaamista painojen kanssa. Nyt ei ole huvittanut, eikä aina tarvikaan. Ollaan armollisia itselle :) aina ei oo pakko, jossei taho.
- Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti