Nyt on kesäloma lusittu ja tänään töihin palattu. Olipa vaikea herätä aamulla herätyskelloon 5.50, kun ei hetkeen ole tarvinnut niin aikaisin silmiä avata. Mutta selvisin voittajana sängystä ylös. Melko zombimainen olo kylläkin oli; en nimittäin saanut yöllä montaa tuntia nukuttua. Lomalla tullut valvottua melkoisen myöhään, joten kaipa kestää totutella hetken tähän arkiseen rytmiin. Voi arki, miten olenkaan odottanut sinua.
Töihin oli kiva palata ja nähdä työkavereita. Mikään ei ollut muuttunut, kaikki oli ennallaan. Muistin jopa tietokoneen salasanan, mitä ihmettelin suuresti. Työkännykän numero meinas kylläkin olla hakusessa, kun nopeasti se piti sanoa. Hetken pohtimisen jälkeen sekin numerolitania tuli suusta pihalle. Mun aivot on siis niin ollut kolmisen viikkoa lomalla työasioista. Ja niinhän se kuuluukin olla.
Tämän työpäivän jälkeen tuntuu silti, etten pois olisi ollutkaan. Tällä en tarkoita sitä, että päivä oli raskas, vaan sitä, että työnteko luisti samanlailla, kuin ennen lomaa. Alkuviikko meillä on usein töissä hektistä, joten heti pääsi kunnolla työnteon makuun. Päivä meni todella nopeasti, vaikka 9h tuli siellä vietettyä.
Paluu arkeen tarkotti hyvästien jättöä mun lomakynsille. Halusin pitää kynnet aivan viimiseen lomapäivään asti, se ehkä oli virhe. Oli nimittäin hippasen haastavaa viilata kynnet lyhyeiksi. Hermoja siinä koeteltiin. Huomattavasti helpommalla olisin päässyt, jos olisin mennyt ammattilaiselle poistattamaan nämä.
Ostin viilausruljanssia varten pakkauksen, jossa oli 10 viilaa. Kelailin niiden riittävän hyvin. Enpä kuitenkaan tehnyt niillä viiloilla mitään, en yhtään mitään. Mulla olisi mennyt niiden kanssa ikä ja terveys. Onnekseni löysin kotoa paremman viilan, jonka kanssa homma alkoi pelittää. Nyt on kynnet huomattavasti lyhyemmät. Josko vuoden päästä ne saisi lisää pituutta ja blingblingiä.
- Laura
Töihin oli kiva palata ja nähdä työkavereita. Mikään ei ollut muuttunut, kaikki oli ennallaan. Muistin jopa tietokoneen salasanan, mitä ihmettelin suuresti. Työkännykän numero meinas kylläkin olla hakusessa, kun nopeasti se piti sanoa. Hetken pohtimisen jälkeen sekin numerolitania tuli suusta pihalle. Mun aivot on siis niin ollut kolmisen viikkoa lomalla työasioista. Ja niinhän se kuuluukin olla.
Tämän työpäivän jälkeen tuntuu silti, etten pois olisi ollutkaan. Tällä en tarkoita sitä, että päivä oli raskas, vaan sitä, että työnteko luisti samanlailla, kuin ennen lomaa. Alkuviikko meillä on usein töissä hektistä, joten heti pääsi kunnolla työnteon makuun. Päivä meni todella nopeasti, vaikka 9h tuli siellä vietettyä.
Paluu arkeen tarkotti hyvästien jättöä mun lomakynsille. Halusin pitää kynnet aivan viimiseen lomapäivään asti, se ehkä oli virhe. Oli nimittäin hippasen haastavaa viilata kynnet lyhyeiksi. Hermoja siinä koeteltiin. Huomattavasti helpommalla olisin päässyt, jos olisin mennyt ammattilaiselle poistattamaan nämä.
Ostin viilausruljanssia varten pakkauksen, jossa oli 10 viilaa. Kelailin niiden riittävän hyvin. Enpä kuitenkaan tehnyt niillä viiloilla mitään, en yhtään mitään. Mulla olisi mennyt niiden kanssa ikä ja terveys. Onnekseni löysin kotoa paremman viilan, jonka kanssa homma alkoi pelittää. Nyt on kynnet huomattavasti lyhyemmät. Josko vuoden päästä ne saisi lisää pituutta ja blingblingiä.
 |
| Tästä lähdettiin liikkeelle |
 |
| Tämä oli mun pelastus |
 |
| Tämmöiset niistä tuli |
- Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti