Heipat täältä sairasvuoteelta. Muhun on iskenyt joku hiton sitkeä lenssu, joka ei meinaa millään irrottaa musta otettaan. Mä olisin jo niin valmis päästää sen menemään... mut eipä oo mun käsissä selvästikään tää homma, flunssa 100 - Laura 0.
Tätä sairastelua on nyt jatkunu puoltoista viikkoa. Luulin jo viikonloppuna selättäneeni tän taudin mutta väärin luulin. Lauantaina mulla nousi töissä kuume ja jouduin lähtee kesken työpäivän kotiin. Että mua otti päähän, otti muuten sitten aivan törkeesti.
Tänään menin työterveydes käymään. Otettiin tulehdusarvo, ei ollut onneksi tulehdusta. Joku virusperäinen tauti siis kyseessä. Kolme päivää sairauslomaa taas vaihteeksi. Mä oon niin täynnä tätä hiton lepäämistä ja hissukseen olemista. Hajoo niin pää, ko ei voi tehä mitään.
Onneks mulla on aivan mielettömän ihania työkavereita olemassa. Sain kotiin töistä pienen lähetyksen sunnuntaina. Voi veljet, miten lämmitti pienen ihmisen mieltä tommonen ele <3 sillä hetkellä ei ketuttanut yhtään. Kiitos teille, jotka olivat osallisia tähän. Minä ja Manu tykättiin kovin :)
 |
| Manu haisto heti, että paketissa on jotain hyvää |
 |
| Porkkanapiirakkaa |
 |
| Manullekin maistui |
 |
| "Äiti, saisinko minäkin, saisinko, jooko" |
 |
| mun pieni kuolaturpa odottamassa maistiaisia |
-Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti