Shoppailua Tampereella

Torstaina lähdettiin aikaisin aamulla Tampereelle. Reissu ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin elokuvissa mut siitä lisää myöhemmin.

Olimme shoppailemassa Ideaparkissa ja kävimme myös Tampereen keskustassa Cottonilla ja Stockmannilla. Ideaparkin Guessin liikkeessä oli kanta-asiakkaille kaikki vaatteet, kengät ja laukut -40% alennuksessa. Tietysti mulla oli aivan jäätävä kasa vaatteita sovitettavana. Onneksi mulla oli kaveri takomassa järkeä mun päähän, ettei ihan lähtenyt niin pahasti lapasesta, ostin pari paitaa.

Löysin Ideaparkista myös aivan mielettömän mageen asun kesän juhliin. On nimittäin tiedossa ristiäiset, häät ja synttärit. Niin paljon tykästyin kyseiseen asuun, että saas nähdä puenko sen päälleni kaikkiin juhlatilaisuuksiin. Asussa ihmeellistä on se, ettei se ole hame/mekko vaan jumpsuit ?!? Siinä on musta alaosa ja valkoinen yläosa. En malta odottaa, että saan pukea sen päälleni juhliin. Ja voihan sitä käyttää muutenkin, kuin vaan juhlissa. Laittaa vaan vähän arkisemmat asusteet sen kanssa. Voi täydellisyys sitä. Kuvaa kyseisestä asusta ei ole, joten se jääköön nähtäväksi myöhemmin...

Stockmannilla piti tietysti mennä katsastamaan sisustus puoli, koska sisustaminen alkaa olla hyvin ajankohtaista. Tämä harakka löysi heti silmää miellyttävän kellon mutta vielä se jäi hyllylle.

Dieetin pitäminen tällaisella koko päivän reissulla osoittautui hieman haasteelliseksi mutta soveltaen ruokailuista jotenkin selvisin.

Toi Fit Bar juustokakun makuinen proteiinipatukka on todella hyvää. Ehkä paras proteiinipatukka, mitä olen koskaan maistanut, suosittelen.

Muu porukka kävi mäkissä. Mun ei edes tehnyt onneksi mieli mäkkisafkaa, koska olin hetki sit kahvilla syönyt sen protskupatukan.

Näillä mentiin, nam. 

Kotona mua odotti oikeen kunnon sapuskat.

Tampereella näin myös nopeasti yhtä vanhaa kaveria. Emme olleet nähneet moneen vuoteen. Oli tosi kiva treffata.

Niin ja sitten se osio reissusta, mikä ei mennyt hyvin. Takaisin tulo matkalla auto hajos. Meillä oli matkaa Poriin vielä noin 50 km ja auto päätti yhtäkkiä jättää meidät tien poskeen. En tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, noh, siinä tilanteessa me naurettiin. Tuntui vaan niin epätodelliselta koko homma. Kuitenkin ihmeen kaupalla auto käynnistyi ja saimme ajettua sen Poriin asti, tosin melkein koko matkan nelosvaihteella. Melkoista säätämistä sai pitää auton kanssa, ettei se sammunut. Just pääsin viime postauksessa sanomaan, että auto meni katsastuksesta läpi ja nyt voi vaan ajella huoleti. No, miten meni niinku omasta mielestä. Ei ihan menny niinku piti. Toivottavasti siinä ei olisi mikään iso vika.

Tunnelma katossa, vaikka meno oli hyvin epävarmaa.

- Laura