sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Flunssaa ja kuvia sieltä sun täältä







Tervehdykset täältä sairastuvalta. Mä oon ollu kaameessa (oikeesti ihan ylimegaeriöverikauheessa) räkätaudissa jo reilun viikon ajan ja tää tuntuu nyt kestävän iäisyyden. Ei meinaa olo millään helpottaa vaikka mitä tekis ja miten päin olis. Kuumetta sentään ei enää ole mutta muuten olo on surkea ja veto ihan poissa.
 





Väsy on aivan jäätävä. Oon nukkunu tän reilu viikon aika yhteensä 1-4tuntia/yö. En kertakaikkiaan saa nukuttua. Ja jos saan, niin heräilen koko ajan. Heti, kun menen makaamaan, niin alkaa ihan helvetisti yskittämään ja peli on menetetty. Niin ärsyttävää.

 


 
 
 
  Olen juonut kuumaa, ottanut niitä tippoja mitä lapsena laitettiin sokeripalaan, syönyt kohta paketillisen särkylääkkeitä, pitänyt yön aikana Mynthonia suussa, muutenkin vetänyt Mynthoneita monta askia, syönyt valkosipulia..... Ei auta mikään. Ei sitten mikään. No valvotaan sitten. Kai jossain kohtaan on vaan niin katkipoikkirikki, että yskä ei haittaa yöunia...
 
 
 

  



 

 


 
 
Nyt kun olen itse kipeänä ja todella väsynyt, niin täytyy olla tyytyväinen, että Lucas on suht helppo lapsi. Hän viihtyy myös itsekseen leikkimatolla/lattialla/sitterissä tutkien lelujaan/käsiään/varpaitaan, eli mun ei tarvitse olla kokoaikaa viihdyttämässä. Suuri onni on myös se, että Lucas on vihdoin alkanut nukkua öitään paremmin. Keskimäärin herää enää 1-2 kertaa yössä. Mahtavaa! Silti Lucas on nyt ollut parina päivän hoidossa mammalla ja pappalla, että olen saanut oikein kunnolla levätä. Olen kiitollinen, kun on apua ollut saatavilla miehen ollessa töissä.  







Tämä karvakorva onkin sitten ollut pois kotoa vähän enemmän. Dimmun on nyt parempi olla hoidossa, koska en kykene tekemään pitkiä lenkkejä tässä olotilassa. Mamma ja pappa lellii sitä ja se saa siellä leikkiä koirakaverinsa kanssa. Ei siis varmasti laita yhtään pahaksi, että siellä nyt viettänyt enemmän aikaa ;D
 




















Toisaalta mä olen ehkä itse myös vaikuttanut tän taudin kestoon. Mulla on ollut sovittuja menoja, joita en ole halunnut perua flunssan takia. Viikko sitten olin Uudessakaupungissa äitini luona Lucaksen kanssa, koska kummilapsellani ja hänen siskollaan oli synttärijuhlat. Jouduin viime vuonna jättämään juhlinnat väliin raskauspahoinvoinnin takia, joten nyt en missään nimessä halunnut missata juhlia. 
 
 








Oltiin mieheni kanssa sovittu menneellä viikolla treffit, joten eihän niitä nyt missään nimessä voinut perua flunssan takia. Teki varmasti tosi hyvää sekin mun taudille, kun liian vähissä vaatteissa kuljin pisin kaupunkia. Ulkona näytti niin kauniille ja lämpimälle mutta tuuli oli hiton kylmä. Kiva päivä oli silti :D
 
 
 
 
 
Mitä siis valitan, koska mahdollisesti olen itse tän olotilan itselleni aiheuttanut. Tai ainakin sen, etten nyt pääse millään tästä eroon.
 
- Laura
 
ps. postauksen ensimmäiset kuvat ovat appiukon 60v juhlista. En sentään nyt ole tuolleen tälläytynyt :D #yövaatteetedelleenpäällävaikkakelloonjovaikkamitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti