lauantai 21. helmikuuta 2015

No koska YOLO



Eilen illalla vietin  laatuaikaa kummilapseni kanssa. Voi noita lapsia, miten niillä on suuria unelmia ja haaveita elämässä. Kummilapseni sanoi haluavansa ammattipelaajaksi amerikkalaisessa jalkapallossa. Mitä siihe nyt sit sanois :D Ja muutkin haavet oli samaa tasoa. Toisaalta, saahan sitä haaveilla. Niin, ja voice kids kilpailuunki haluaa osallistua gansta räppi biisillä, hehe. No mutta YOLO.



Aamulla meidän piti lähteä Puuvillaan Hoploppiin. Olin ihan fiiliksissä, että pääsen sinne kummilapseni kanssa seikkailemaan mutta toisin kävi. Kummilapseni nimittäin päättikin perille päästyämme muuttaa mieltään, kun näki kuinka nuoria siellä oli. Eli en päässytkään!! Joku toinen kerta sitten.



Kävin tänään myös moikkaamassa pappaa ja hänen vaimoaan. Heidän luona törmäsin aivan mielettömän siistiin lasten leluun - vaaleanpunaiseen hello kitty läppäriin!! Miksei mulla ole ollut sellaista lapsena x) olihan mun ihan vähän pakko sitä testata, kun en kerran edes sinne hoploppiin päässyt temmeltämään.





Meistä jokaisen sisällä asuu pieni lapsi. Toisilla se vaan tulee enemmän esiin kuin toisilla. Telkkaristakin tulis maa aikojen alussa, voi veljet, ihana lasten leffa. Pienenä olen katsonut kyseisen leffan monesti. En kyllä pysty sitä nyt katsomaan, koska se on niin surullinen, en jaksa itkeä.

- Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti